tiistai 27. marraskuuta 2012

Kauniista rumaa



Olin ajatellut nukkuvani pari tuntia päästyäni kotiin, eli nyt puoli kahdeltatoista, mutta päätin päivittää blogia sillä haluan kohta valmistuvaa jauhelihakeittoa. Mulla oli äsken uskonnon etiikan koe, joka oli aika lyhyt. En osannut määritellä käsitteistä kuin yhden tai pari, mutta toivottavasti saisin edes 7. Silloin se ei vaikuttaisi keskiarvoon alentavasti. En jäänyt kouluun sellaiseen opojuttuunkaan.

Oon nukkunut vaan pari tuntia, viidestä seitsemään ja olo on sen mukainen. Eilinen päivä meni jumitukseen ja kykenemättömyyteen, joten uskonnon koealue jäi luettavaksi yölle. Näin on käynyt kymmeniä kertoja aiemminkin, mutta nyt oli perustavanlaatuinen syy ja olisin varmasti lukenut aiemmin muuten. Koealue oli aika lyhyt, ehkä mielenkiintoinenkin. Kurssin aikana ei kirjaa kyllä tullut avattua, eikä sitä kovasti vaadittukkaan.

Huomenna olisi äidinkielen preli, jota en ole miettinyt yhtään ja torstain yhteiskuntaopin kokeen kohtalokin on vielä epäselvä. En haluaisi sitä lykätäkään, niin ei saa sitä alta pois ja joutuu lukemaan uuden jakson aikana. Vapaata mulla on ollut viime viikon torstaista asti erillistä hygieniapassikoetta lukuunottamatta (joka oli torstaina ja meni läpi), mutten ole saanut yhtään mitään aikaan, en millään alueella. Harmi, koska paljon olisi ehtinyt. Aika on mennyt masistellen ohi. Kohta alkaa uusi jakso ja on myös vapaata ja niin, mutta juuri kun saa tämmöstä rentoo aikaa niin jokin muu ei menekään hyvin. Tuota rentoutta on tässä kaivattu koko lukion ajan. Nojoo en koe saavani viestiä kuitenkaan perille niin jätän selityksen nyt tähän.

Pelottaa mitä joulusta tulee. Tällä hetkellä tuntuu, ettei yhään mitään. Tänä vuonna piti odottaa joulua vielä enemmän kuin viime vuonna, jolloin yritin järjestää kaiken täydelliseksi. Nyt en sattuneista syistä olekaan fiilistellyt lähes yhtään. Musta, merkityksetön joulu 2012? Joulun merkitys kasvoi vasta viime tai toissavuonna mulle mut nyt oonkin täysikäinen ja tää ois voinu olla sellainen vouhotusjoulu vielä mut niin.. Entiiäentiiäentiiä.

Sain kuvassa olevan, toivomani mukin nimpparilahjaksi vanhemmilta. Saatan ostaa toisen samanlaisen, ja pari arabian joululusikkaakin. Maisemakuva on näkymä ikkunastani, lumenpaljouteen suorastaan hukkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisesta kommentistasi :)!